Muistetaan uudistuksen ydin: palvelut

Sote-uudistuksen sisältöä esittelevällä valtion nettisivulla vastataan kysymykseen siitä, mikä on sote-uudistus. Vastaus on tiivistetty yhteen lauseeseen: sote-uudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja.

Se on kova lupaus. Tälle näkökannalle on esitetty myös päteviä perusteluja. Esimerkiksi: kun perusterveydenhuolto ja sairaalahoito ovat saman tahon vastuulla, palveluketjut voivat toimia paremmin.

Vielä kuitenkin täytyy vuosia jännittää, mikä on uudistuksen todellinen lopputulema. Jo uudistuksen muutoskulut ovat sen verran suuret, että onnistumiselle on painetta. Helsingin Sanomat toi esiin (4.5.), että vuosina 2021–2022 soten esivalmisteluun kuluu valtakunnallisesti noin 550 miljoonaa euroa. Tämänkin jälkeen muutoskuluja on vielä satoja miljoonia euroja.

Toisekseen, nyt on saatu vasta valmiiksi rakenneuudistuksen raamit. Edessä on melkoista palaverivirtaa, jotta palvelut saadaan siirrettyä hyvinvointialueiden kontolle.

Miten kaiken rakenneuudistamisen keskellä jokapäiväinen toiminta todella kehittyy? Kellä on aikaa johtaa tätä uudistusta, jonka avulla palvelut paranevat?

Oma kysymyksensä paikallisesti on, miten käy Jurvan. Toistaiseksi paikkakunnan palvelutasosta on voitu käydä neuvotteluja oman kuntayhtymän sisällä.

Meidän on syytä toivoa sote-uudistukselle lykkyä tykö. On hieno tavoite, että hoitojonot todella lyhenisivät ja palveluketjut pelaisivat nykyistä paremmin.

Jättiuudistuksen uhat ovat kuitenkin selvät. Toivottavasti meille ei vain luoda pelkkää uutta hallinnon tasoa isolla rahalla ilman, että kukaan ehtii seuraavaan seitsemään vuoteen keskittyä siihen, mitä tapahtuu olennaisimmalle: ihmisten hoidolle.

Jarmo Panula