Mitä oot tykänny?

Tervetuloa vaan tänne Jurvahan! Mitä oot tykänny?

Me Jurvan Sanomien uudet toimittajat olemme työskennelleet paikkakunnalla nyt kaksi kuukautta. Yllä olevat lauseet ovat ne, joita olemme työssämme kuulleet eniten. Vastaanotto on siis ollut hyvä. Meidät on toivotettu tervetulleiksi osaksi porukkaa, ja uusiin tulijoihin on suhtauduttu uteliaasti.

Samalla muualla asuvat tuttavat kyselevät meiltä, millainen paikka se Jurva oikein on. Silloin puhe kääntyy usein pariin asiaan, jotka ovat jurvalaisille läpeensä tuttuja: nikkari- ja veistoperinteeseen sekä ampumahiihtoon.

Tällä viikolla lehdessä käsitellään sattumalta laajasti näitä molempia. Ranskalaistaiteilijat Philippe Meyer ja Sophie Baux kertovat suunnitelmistaan perustaa taiteilijaresidenssi, jossa opetettaisiin halukkaille jurvalaistyylistä veistoa.

Lisäksi muistelemme Heikki Ikolan ja Erkki Antilan kanssa jurvalaisen ampumahiihdon hulluja vuosia. Tositarina menneiden vuosikymmenten Jurva vastaan Muu maailma -viesteistä on käsittämätön.

Paljasjalkaisille jurvalaisille nämä aiheet voivat tuntua turhankin tutuilta. Veiston ja ampumahiihdon kulta-ajoista on lisäksi jo aikaa. Ymmärrän tunteen, sillä kauhavalaissyntyisenä tiedän, että oman kotipaikkakuntani historia on muutakin kuin häjyt ja ruma vallesmanni.

Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että nämä ovat ne asiat, jotka Jurvaan tuleva ensimmäisenä huomaa. Samalla nämä ovat ne asiat, joista Jurvaan tuleva viehättyy. Siksi näitä perinteitä tulee vaalia.

Se onnistuu kirjaamalla ylös muistoja niiltä, jotka ovat asioita kokeneet. Parhaassa tapauksessa perinteitä voi aktiivisesti ylläpitää, kuten Meyer ja Baux aikovat.

Yksi nimi, johon Jurvaan tuleva on kahdessa kuukaudessa törmännyt useasti, on Oiva Kentta. Monilla on nyt suruaika.

Jarmo Panula