Megatrendit Jurvaa vastaan

Jurvaan on syntynyt viime vuonna hyvin vähän lapsia. Syntyneitä oli 16, vuotta aikaisemmin 14. Aiemmin 2010-luvulla vaihteluväli oli pitkään 25–40 lasta.

Uutinen kaupungin rivitalon purkamisesta Koskimäessä kertoo samaa mollivoittoista tarinaa. Kun tulijoita ei ole, kaupunki katsoo paremmaksi purkaa koko rakennuksen.

Tilannetta ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Maaseutu hiljenee ympäri Suomea. Vaikka tämän totuuden edessä ei tarvitse vaipua aneemisuuteen, olisi epärehellistä yrittää kiistää sitä. Aluetutkija Timo Aro julkaisi viikonloppuna Twitterissä kuvan, jossa hän osoitti Suomessa olevan 94 kuntaa, joihin on syntynyt vuosina 2018–2020 keskimäärin alle koululuokallinen lapsia.

Jurva ei laskuissa mukana ole, koska koko Kurikassa syntyneitä on tietysti useampi luokallinen. Trendi on kuitenkin laskeva koko kaupungissa.

Kurikalla on osakevarallisuutensa ja tulevien tuulivoimatulojensa ansiosta keskivertokuntaa paremmat mahdollisuudet taistella kehitystä vastaan. Moni asia onkin Kurikassa hyvin, kaupungissa on esimerkiksi erittäin hyvät vapaa-ajan palvelut.

Näyttää siltä, että panoksia korotetaan vielä ottamalla käyttöön maksuton varhaiskasvatus. Sitä on ehdottanut keskustan valtuustoryhmä, joka käsittää jo yksistään liki puoli valtuustoa. Tukijoita taakse löytynee vielä sen verran, että esitys menee läpi.

Mutta auttaako tämä kaikki? Jälleen rehellinen vastaus: ei välttämättä. Megatrendejä vastaan taisteleminen on hyvin vaikeaa.

Toimettomaksi ei silti pidä jäädä. Kaupunki voi tehdä yrittäjien investoimisesta paikkakunnalle mahdollisimman helppoa. Lähipalveluista voidaan pitää mahdollisimman hyvin kiinni. Maaseudun rauhaa kaipaavista muuttajista voidaan hyvällä markkinoinnilla rohmuta tulijoita enemmän kuin muut. Taistellaan.

Jarmo Panula