Liikettä kinttuihin

Hengästyminen ei ole muodikasta kurikkalaisnuorison keskuudessa. Näin voisi yksinkertaistaa, kun tutkii viime vuonna toteutetun kouluterveyskyselyn tuloksia. Niiden mukaan perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista alle kolmannes harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan vain korkeintaan tunnin verran viikon aikana.

Tulosta voi toki lukea myös siten, että kuppi on puoliksi täysi: enemmän kuin kaksi kolmesta vastanneesta nuoresta harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa yli tunnin verran viikossa.

Puolityhjältä kuppi alkaa näyttää, kun nyt tehdyn kyselyn tuloksia verrataan neljän vuoden takaisiin tietoihin.

Tuolloin lähes 40 prosenttia kyseisten ikäluokkien vastaajista kertoi harrastavansa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin verran viikossa. Saman ajanjakson aikana myös ylipainoisten osuus peruskoulun kahdella ylimmällä luokalla on kasvanut.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn saivat ensimmäisen kerran vastata myös neljännen ja viidennen luokan oppilaat. Myös heiltä kysyttiin liikunnan määrästä. Vähintään tunnin päivässä kyselyyn vastanneista liikkui alle puolet. Etenkin tytöt näyttävät karttavan päivittäistä liikuntaa. Kun pojista lähes 45 prosenttia kertoi kirmailevansa vähintään tunnin päivässä, ylsivät tytöt juuri ja juuri yli 30 prosentin.

Liikkumattomuus ei ole lasten ja nuorten vika. Syyttää siitä ei pidä sitäkään mantraa, että tällaista se nykyaika vain sitten on. Että aikaa vietetään mieluummin pelikoneiden ja puhelinten äärellä.

Sen myös vanhemmat tietävät, että erilaisten teknologisten vempainten äärelle on helppo jämähtää. Katseen ruudulta voi kuitenkin nostaa ja patistella niin itseään kuin lapsiaan muiden harrastusten pariin.