Kovat ennusteet

Viime viikolla julkaistiin jälleen yksi selvitys, joka ennustaa niukkoja aikoja kunnille. Väestö ikääntyy, joten kuntien täytyy säästää palveluistaan reilusti tämän vuosikymmenen aikana. Työikäisten määrä vähenee.

Tuoreimman selvityksen teki kuntatalouden konsulttiyhtiö Perlacon. Yhtiö toteaa, että jos kunnat eivät sopeuta toimintaansa, kuntapalveluiden rahoittamiseen tarvitaan 2030-luvulle tultaessa 3,2 miljardia euroa lisää rahaa joka vuosi.

Myös pohjalaiskunnille ennustetaan säästövaatimuksia. Perlaconin mukaan ennusteelle on lapsellista olla vihainen. Tilanteen edessä pitää päättää, mitä uskoa: ruusunpunaa vai realismia.

Kuntalehden uutisen (15.1.) mukaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja alakoulujen opettajia voi olla vuonna 2030 jo enemmän kuin tarvittaisiin. Lapsia kun syntyy aiempaa vähemmän. Jutussa kommentoivan Kari Häkämiehen mukaan kuntien on siksi vähennettävä henkilöstöään lasten ja nuorten palveluista ja lisättävä sitä ikääntyvien palveluihin, joissa väkeä tarvitaan jatkossa enemmän. Kovien ennusteiden edessä on oltava nöyrä.

Kaiken tämän keskellä on kuitenkin hyvä muistaa ennaltaehkäisevät vaikutukset, joita eri panostuksilla voidaan saada.

Erityisesti on muistettava lapset ja nuoret. Syrjäytynyt aikuinen maksaa yhteiskunnalle myöhemmin pakosta, kun aiemmin häneen voi investoida esimerkiksi erityisopetuksella ja hyvällä varhaiskasvatuksella. Ennaltaehkäisevä euro on kuitenkin vaikein sijoitettava. Se kun ei tuota, vaan säästää näkymättömästi.

Säästöjen kohdentamisessa on oltava tarkkana. Päättäjien on käytävä politikoinnista riisuttua keskustelua siitä, mistä on luovuttava, mihin voi soveltaa aivan uusia ideoita ja mistä luopuminen on todellisuudessa kallista.

JARMO PANULA