Koolle kerran vuodessa

Kun pyörätie on auraamatta tai lapsi ei saa koulussa erityisopetusta, joku suuttuu ja syyttää kaupunkia. Miksi kaupunki ei tee mitään?

Silloin on voinut unohtua, että kaupunki olemme me itse. Kunnassa suuren osan päätöksistä tekevät kuntalaiset itse lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Päättämässä voisi olla mukana myös suuttuja itse, vaaleilla valittuna valtuutettuna. Suuttuja harvemmin on perillä siitä, miten päätöksentekosysteemi toimii.

Mitä jos Kurikka ottaisi yhdeksi tulevaisuuden tavoitteekseen lähidemokratian edistämisen kunnassa?

Alkuun päästäisiin keskustelutilaisuuksilla. Esimerkiksi Jurvassa voitaisiin kerran vuodessa kokoontua nuorisoseurantalon saliin kuuntelemaan ajankohtaiskatsaus kaupungin asioista ja rahankäytöstä. Tilaisuuden lopuksi olisi varattu aikaa kysymyksille.

Miksei myös Sarvijoen koulun kohdalla kaupungin edustaja voisi tulla koululle esittelemään myyntiaikeiden perusteet. Lisäksi vaikkapa tulevat liikuntainvestoinnit voisi käydä keskustellen läpi kuntalaisten kanssa.

Millaisia vaikutuksia tämän kaltaisella toiminnalla voisi olla? Ainakin sivistäviä vaikutuksia. Kun päätöksentekosysteemi ja eri asioiden hintalaput tulisivat kuntalaisille tutummiksi, ymmärrys lisääntyisi.

Marmatus kenties vähenisi, kun tietoa olisi lisää. Ymmärrettäisiin, että palveluillla on myös hintansa. Ehkäpä naapurikin ojentaisi valittajaa: etkö tiedä asiasta, kun et ollut kuuntelemassa?

Keskustelumahdollisuuksien lisääntyminen palvelisi koko laajaa Kurikkaa. Kuntavaalien alla kitkerä keskustelu eri kaupunginosien välillä tuntuu vain lisääntyneen.

Jarmo Panula