Kiitos Jurva!

Lähes tarkalleen 11 vuotta sitten, vuoden 2008 lopulla sain aloittaa Jurvan Sanomissa työt toimittajana. Tarkoituksenani oli tehdä vain muutaman kuukauden kestävä tuuraus. Toisin kuitenkin kävi. Parin kuukauden työpesti venyi lopulta yli kymmenen vuoden mittaiseksi paikallislehtiuraksi Jurvassa. Siitä pitkän pätkän olen toiminut lehden päätoimittajana. Tehtävässä aloitin vuonna 2011.

Paikkakuntalaisille olin toki jo käynyt esittäytymässä kesällä 2008. Jurvan Sanomissa oli silloin tarjolla viiden viikon kesätoimittajuus. Hain paikkaa ja sain sen, siitäkin huolimatta, että en ollut koskaan aiemmin käynyt Jurvassa enkä Keski-Suomesta kotoisin olevana ja Vaasassa opiskelevana edes tiennyt, että sellainen paikkakunta kuin Jurva on olemassa.

Nyt olen jo kauan tiennyt, mitä kaikkea Jurva on. Siksi olen myös jo vuosikausia kertonut ylpeästi olevani Jurvasta enkä mistään Kurikasta. Paikkakunta ja sen ihmiset ovat vuosien aikana tulleet minulle tutuiksi. Olen solminut läheisiä ystävyyssuhteita, ollut mukana monenlaisessa yhdistystoiminnassa, hypännyt uusien harrastusten pariin sekä löytänyt upeita sienipaikkoja ja lenkkeilymaastoja.

Kaiken kaikkiaan olen täysin ihastunut jurvalaiseen elämänmenoon – siihen upeaan yhteisöllisyyteen, joka paikkakunnalla on vielä vahvasti voimissaan.

Täällä olen asunut ja tänne olen myös juurtunut. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä eteenpäin. Mukaani Jurvasta saan suuren määrän hienoja muistoja ja kokemuksia. Myös sanavarastoni on karttunut, vaikka reetä en vielä ehtinyt oppia käyttämään.

Kiitos jurvalaiset, kun otitte minut mukaan yhteisöönne. Kanssanne on ollut mahtavaa olla ja elää!

JAANA ALA-LAHTI