Kieli kunnossa

Tiistaina oli Mikael Agricolan nimikkopäivä. Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi Raamatun suomentamisella pohjan suomen kirjakielelle. Hän kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja siksi häntä pidetään suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden isänä.

Jurvassa Agricolan päivä juhlistettiin ainakin yhteiskoululla. Kirjailijavieras Jyri Paretskoi kertoi nuorille kirjoistaan ja muistutti myös oman kielen ja lukemisen tärkeydestä. Tilaisuus oli järjestetty yhteistyössä Jurvan kirjaston kanssa.

Agricola oli 18-vuotiaana Turun piispan Martti Skytten sihteerinä. Sieltä hänet lähetettiin opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa muun muassa Martti Luther tuolloin vaikutti. Myöhemmin piispa Skytten kuoltua Agricola hoiti tämän tehtäviä. Kustaa Vaasa nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi vuonna 1554.

Suomessa uskonpuhdistuksen uudistuksiin kuului Raamatun ja kirkollisten tekstien kääntäminen latinasta kansankielelle. Jumalanpalvelusten kansankielistäminen vaati myös suomenkielistä uskonnollista kirjallisuutta. Siitä tulikin Mikael Agricolan elämäntyö. Hänen Rukouskiria bibliasta sisälsi jumalanpalveluksia ja hartautta varten tarkoitettuja rukouksia, jotka Agricola oli kirjoittanut Raamatun ja muiden vanhojen tekstien pohjalta.

Agricola ei ollut suinkaan ensimmäinen, joka kirjoitti suomea. Hänen tuotantonsa oli kuitenkin kielellisesti sellaista, että on hyvä syy pitää häntä äidinkielemme isänä.

Agricolan työtä on syytä kunnioittaa yhä tänä päivänä. Pidetään äidinkielestämme yhdessä huolta puhumalla, lukemalla ja kirjoittamalla sitä.