Jurvassa vahtikoira elää

Viime viikolla vietettiin koulujen ja lehtien yhteistä Sanomalehtiviikkoa. Toimittajamme Jaana-Stiina vieraili yhtenäiskoululla seuraamassa, kun kolmasluokkalaiset lukivat Jurvan Sanomia. Havainto juttukeikalta oli ilahduttava: lehti oli lähes koko luokalle tuttu.

Lasten tutustuttaminen sanomalehteen on tärkeää. Nykyään tarjolla on monenlaista luettavaa. On tilattavia ja laadukkaita lehtiä, on pikaisesti tehtyjä viihteellisiä nettiuutisia, ja on blogeja ja muita sivustoja, joissa asiat voidaan esittää värittyneesti.

On arvokasta, jos jo lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan, milloin teksti on luotettavaa ja milloin ei. Jos tulevat sukupolvet lisäksi oppivat, että laadukkaasta sisällöstä kannattaa maksaa, luotettavalla lehdistöllä on myös tulevaisuutta.

Lehdistölläkin on tässä vastuu. Lehdestä ei haluta maksaa, jos jutut on tehty hutaisten ja harkitsemattomasti.

Suomessa ja muualla maailmalla on nähty viime vuosina lehtikuolemia. Niillä on esimerkiksi rapakon takana ollut vaikutusta jopa paikalliseen päätöksentekoon. Meno on muuttunut villimmäksi, kun vallan vahtikoira on heittänyt henkensä.

Jurvassa tilanne on verrattaen hyvä. Jos katsomme ympärillemme, huomaamme että harvassa isompaan kuntaan liittyneessä kunnassa toimii enää oma paikallislehti.

Toimittajia per asukas -luku on Jurvassa todennäköisesti Suomen huippua.

Oman paikallislehden olemassaolo mahdollistaa sen, että paikkakunnalla on taho, joka vahtii päätöksentekoa yksinomaan jurvalaisen edun nimissä. Pyrimme tekemään tätä työtä niin hyvin, että paikkakuntalaisilla on syytä sitä arvostaa.

JARMO PANULA