Jurva halki vuosikymmenten

Suomalaisen yhteiskunnan suuri muutos on koetellut vuosikymmenten aikana myös Jurvaa.

Jurvan elinkeinoelämän peruspilari on aina ollut huonekaluteollisuus, joka kehittyi viime vuosisadan aikana huimasti. 1930-luvulta alkaen yleistyivät pitäjästä toiseen kulkevat kauppiaat, jotka tekivät kiertokauppaa hevosilla. 1940-luvulta lähtien maakuntakalusto teki jurvalaisen huonekaluteollisuuden tunnetuksi koko maassa, ja kuuluisat ”koppiautot” tulivat enenevissä määrin kiertokauppiaiden avuksi. 1950–1960-lukujen parhaimpina vuosina ympäri Suomea oli liikkeellä noin 160 eri kauppiasta.

Huippunsa puusepänverstaiden määrä saavutti 1970-luvulla, jolloin Jurvassa oli noin 60 huonekaluyritystä ja lisäksi yksittäisiä puuseppiä. Pelkästään tyylihuonekaluja teki yli 20 verstasta. Huonekaluala työllisti satoja jurvalaisia. Vielä nykyäänkin vaikuttavien Laitalan, Hiipakan, Jurvan tyylikalusteen ja Lintulan lisäksi suurempia huonekaluyrityksiä olivat Koskimäessä toimineet Wiikin ja Hannulan tyylihuonekalutehtaat sekä närvijokinen Mäntylän huonekalutehdas.

1960-luvun alussa huonekalupitäjässä oli runsaat 6 100 asukasta. Jurvassa oli useampi saha eri puolilla kuntaa. Kylillä oli kouluja, kauppoja, meijereitä sekä pankki- ja postikonttoreita. Nuorisoseurat toimivat aktiivisesti. Hyvässä iskussa olevan huonekalualan ja eloa puhkuvien maatalouskylien ansiosta kunnan väkimäärä pysyi vielä 1970–1980-luvuilla tasaisesti 5 400–5 700 henkilössä.

Huonekalutehtaiden lisäksi vaatetusala oli 1970–1980-lukujen Jurvassa merkittävä työllistäjä. Vuosina 1975–1989 kunnassa toimi kenkiä valmistava Topman, joka työllisti kymmeniä ihmisiä. Ajanjaksolla 1970–1990 Jurvassa toimivat toinen toisensa jälkeen vaatetehtaat Kulo-Sauma, Jersey Finska, Senko produktio, Hawk oy ja Blueman. Myös ne työllistivät kymmenittäin jurvalaisia, Jersey Finskalla oli parhaimmillaan jopa toistasataa työntekijää.

Viimeisten parinkymmenen vuoden ajan Jurva on kamppaillut suurten muutosten kanssa, jotka ovat nakertaneet perinteisten jurvalaisten teollisuudenalojen elintilaa. Globalisaatio halpatuotantoineen on heikentänyt huonekalumarkkinoita etenkin 2000-luvulla. Lisäksi maatalouden rakennemuutos ja kylien hiljentyminen ovat vaatineet veronsa. Jurvan asukasluku putosi alle 5 000:n vuonna 1997, minkä jälkeen väkimäärä on laskenut tasaisesti. Viime vuoden lopussa Jurvassa oli 4 062 asukasta.

Vaikka Jurva on ollut suurten muutosten kourissa, ei paikkakunnalla ole kuitenkaan menetetty tulevaisuudenuskoa. Jurvalainen elinkeinoelämä säilyy elinvoimaisena jatkossakin, kunhan se pystyy muuttumaan aikojen mukana. Sinnikkäät ja uutta luovat yrittäjät sekä riittävä tuki Kurikan kaupungin taholta takaavat sen, että pienessäkin pitäjässä pystytään pärjäämään.

>>>>>>> Stashed changes