Jos olisi lapsi, olisi joku lähellä

Ensi sunnuntaina vietetään isänpäivää. Se on juhlapäivä monissa perheissä myös Jurvassa. Silloin lapset ja puolisot muistavat päivänsankareitaan lahjoin ja kukkasin. Se tuo onnea, iloa ja hyvää mieltä pitkäksi aikaa.

Monille miehille isänpäivä on myös surullinen päivä, kun omia lapsia ei ole haluista huolimatta. Syitä voi olla monia. Yksi niistä on se, ettei kumppania ole löytynyt. Se aiheuttaa helposti yksinäisyyttä ja masennusta. Tunteet nousevat pintaan etenkin juhlapyhinä, joista isänpäivä saattaa olla joulun lisäksi vuoden herkin päivä. Lapsettomuus voi johtua myös hedelmättömyydestä, mikä on monen parin elämässä ensimmäinen vakava vastoinkäyminen. Joskus myös toinen kumppaneista ei halua lasta.

Kun lapsettomat miehet ja naiset näkevät onnelliset isät lapsiensa ja kumppaneidensa kanssa, kyyneleet pyrkivät helposti silmäkulmiin. Lapsettomat saattavat käpertyä neljän seinän sisälle ja pohtia elämän tärkeimpiä kysymyksiä. Miksen minä saa olla onnellinen? Miksei minusta tullut isää? Mitä vikaa minussa on? Jos olisi lapsi, olisi joku lähellä.

Vaikka monia meitä on kasvatettu lapsesta asti ottamaan vastuuta omista lapsistamme vanhempina, lapsettomissa miehissä tai naisissa ei ole mitään vikaa. Kaikki ovat yhtä tärkeitä ja rakkaita. Koskaan ei myöskään kannata menettää toivoa. Vastaan voi kävellä lapsirakas ihminen, joka haluaa lapsen. Lapsen ei tarvitse olla biologinen, että häntä voi rakastaa. Lapsen voi adoptoida tai ryhtyä sijaisvanhemmiksi.

Jarno Ranta