Fiksua hyödyntämistä

Ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa. Hävikkiä tulee kaikissa ruokaketjun vaiheissa, mutta peräti 30 prosenttia syntyy kotitalouksissa. Prosenttiosuus voi tuntua yhtäkkiä suurelta, mutta kirkastuu nopeasti todeksi. Ei tarvitse kuin hetki miettiä ja myöntää itselleen, että kaikkea ruokaa ei tule hyödynnettyä loppuun saakka.

Suomessa kotitalouksien roskiin heittämän ruuan on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Maailman ruokahävikillä voisi ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä, ja jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Motivan asiantuntijan ja kotitalousopettajan Elina Ovaskaisen mukaan kotitalouksien ruokahävikissä on kyse ruuan arvostuksesta, suunnitelmallisuuden puutteesta sekä kotitaloustaidoista.

Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää tai ruokaa on alun perinkin ostettu tai valmistettu liian paljon.

Moni voi myös sekoittaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät ja päätyä heittämään roskiin ruokaa, joka olisi vielä syömäkelpoista.

Kotitaloudet voivat tarttua hävikkiruuan ongelmaan muuttamalla omia kulutustapojaan sekä kiinnittämällä entistä enemmän huomiota siihen, miten valmistavat ja säilyttävät ruokaa. Hävikin saaminen nollaan ei ole yksinkertaista, mutta siihen kannattaa pyrkiä. Esimerkiksi EU:n kiertotalouspaketissa on linjattu, että ruokahävikki tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Internetistä löytyy jo monia hävikkiruokaa myyviä verkkokauppoja. Myös paikallisten kauppojen ale-hinnoitellut tuotteet tuntuvat katoavan hyllyiltä nopeasti. Niitä hyödyntämällä, samoin kuin omaa ruokahävikkiä vähentämällä säästää selvää rahaa.