Älä jaa eteenpäin tietoa, jonka paikkaansapitävyydestä et ole varma

Kun Business Finland ryhtyi jakamaan yritysavustuksia koronan vuoksi kärsiville yrityksille, uutisiin nousi pääministeri Sanna Marinin puolison työpaikan saama 45 000 euron tuki.

Iltalehti otsikoi juttunsa aiheesta aluksi siten, että tuen olisi saanut Marinin ”puolison yhtiö”. Tästä sai virheellisesti sen käsityksen, että yhtiö olisi puolison omistama. Näin ei ollut, ja lehti täsmensikin otsikkoaan.

Sosiaalisessa mediassa nettiräyhääjät ehtivät kuitenkin jo riemastua. Marin hallituksineen vedettiin innolla kölin ali ilman, että otsikon takana ollutta juttua edes luettiin. Sieltä olisi selvinnyt, ettei puoliso yhtiötä omista.

Tapaus on mainio esimerkki siitä, miten sosiaalinen media ikävimmillään toimii. Eripuraa synnyttäviä uutisia levitetään nopeasti laajalti, vihaisten saatetekstien kera. Joidenkin asiaa se edistää, joten lehden virheellistä otsikkoa haluttiin levittää propagandamielessä tahallaan.

Poikkeusoloissa somessa räyhäämiseen toivoisi jotain rotia. Oleellisen tiedon on voitava erottua muusta.

Ihmisten on löydettävä helposti tieto siitä, miten koronaviruksen leviämistä voi hidastaa ja miten nyt suositellaan käyttäydyttävän.

Jokainen meistä voi helpottaa tätä. Oleellisin keino siihen on tämä: Älä jaa eteenpäin tietoa, jonka paikkaansapitävyydestä et ole varma. Näin uutisvirta somessa selkeytyy.

Politiikan pelureilla ja trollaajilla on omat motiivinsa pitää yllä eripuraa, mutta tavalliset kansalaiset voivat halutessaan parantaa some-käyttäytymistään helposti.

Jarmo Panula