Maailma kylässä

Suunnitteilla oleva alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti on herättänyt jurvalaiset.

Kaukaisten televisiossa näytettyjen hajuttomien ja mauttomien sotatantereiden seuraukset ovatkin yhtäkkiä kosketuksissa meidän tavallisten jurvalaisten kanssa.

Elinkeinoelämä

Jurvan elinkeinoelämä on ilmoittanut vastustavansa ryhmäkotia.

Elinkeinoelämä, keitä tai mitä se kokonaisuudessaan edustaakaan, vastustaa käytännössä 14 uutta työpaikkaa sekä sijaistyövoimaa, jotka ryhmäkoti toteutuessaan tarjoaa.

Ryhmäkodin henkilökunta ja sen asukkaat käyttävät ja hyödyntävät paikallisia palveluita. Lisäksi ryhmäkodin yhteisö tarvitsee kauppoja, partureita/kampaamoja, sosiaali- ja terveyspalveluita, opettajia, liikuntahallia, tulkkeja, vartiointipalvelua, ajoneuvojen tankkausta ja huoltoa, vaatetusta, huonekaluja yms. Kiinteistöäkin pitää huoltaa.

Puhutaan siis asioista ja palveluista, jotka kuuluvat normaaliin elämään.

Voiko vastustus siis johtua puhtaasti elinkeinoelämän tarpeista?

Pelot ja ennakkoluulot

Tilastollisesti tarkasteltuna vastaanottoyksiköiden asukkaat eivät lisää ilkivaltaa tai kasvata alueiden rikostilastoja. Jos sietokyvyn ylittävää ilkivaltaa ja häiriöitä kuitenkin ilmenisi, poliisi ja lastensuojeluviranomaiset puuttuisivat asiaan.

Lähtökohtaisesti asukkaat ovat hakemassa turvaa, eikä heidän sijoitukseen liity käyttäytymishäiriöihin liittyvää problematiikkaa. Ei pidä unohtaa yksikössä työskentelevän henkilökunnan ja verkostojen vaikutusta tilanteeseen.

Suomalainen vakaa yhteiskunta ja kulttuuri sekä Jurvassa pitkään säilyneet perinteet ovat ylpeyden aihe. Hyvää pitää aina vaalia ja siirtää eteenpäin, sen menettämistä ei tarvitse pelätä. Yhteisöjä ylläpitävät traditiot eivät vain lakkaa olemasta.

Omista työhön liittyvistä kokemuksista uskallan sanoa, että kulttuuritaustasta riippumatta ihmisiä yhdistää useammat asiat kuin erottavat. Tämä selviää niille, jotka pyrkivät kohtaamaan ihmisen avoimesti ilman ennakkoluuloja.

Yhteiskuntaan kiinnittyminen

Turvapaikan hakija tarvitsee samoja asioita kuin kuka tahansa nuori; ruokaa, juomaa, unta, liikuntaa, lämpöä, naurua, iloa, opetusta, hyviä ihmissuhteita, tukea ja rajoja kasvussaan.

Osallisuudella ja vakaista ihmissuhteista saaduilla myönteisillä kokemuksilla mahdollistetaan kiinnittyminen yhteiskuntaan. Vihalla ja väkivallalla kohdattu ihminen syrjäytyy muita herkemmin eikä koe yhteenkuuluvuutta, paitsi mahdollisesti muihin katkeriin ja vihaisiin yhteisöihin. Tällä alueella ihminen voi pahimmillaan radikalisoitua. Radikalisoituminen ei siten ole ainoastaan ideologioihin liittyvä asia, vaan sillä on pitkälti sosiaaliset lähtökohdat.

Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on lapset, jotka ensisijaisesti hakevat turvaa. Siteeraan jurvalaisten viisaiden sanontaa; Jurvassa on turvassa.

Ville Nisonen

P.s. Suvivirsikin on uskontoneutraali kappale, joten siitäkään tuskin tarvitsee luopua.

>>>>>>> Stashed changes