Kolumni: Jurvalaiset ovat ihan oma lajinsa

Kun minua pyydettiin Jurvan Sanomiin sijaiseksi, en tiennyt Jurvasta oikeastaan juuri mitään.

Älkää kertoko kenellekään, mutta häpeäkseni täytyy myöntää, etten tiennyt pari vuotta sitten Jurvassa olevasta paikallislehdestä mitään.

Myönsin asian päätoimittajallemme sen jälkeen, kun Jurvan Sanomat sijoittui kolmanneksi viime vuoden paikallismediakilpailussa.

Nyt koen, että on kunnia saada työskennellä juuri Jurvassa. Sijaisuuteni aikana olen päässyt haastattelemaan lukuisia mielenkiintoisia ja persoonallisia ihmisiä.

Olen todennut, että monet ihmiset Jurvassa ovat harvinaisen yritteliäitä, rohkeita, välittömiä ja avuliaita. Harvemmin törmää myöskään samanlaiseen kökkäkulttuuriin, joka Jurvassa yhä elää.

Jurvalaiset ovat jotenkin ihan oma lajinsa. Täällä uskotaan vahvasti omaan kylään ja omiin juttuihin, vaikka muut kummastelisivat ja ihmettelisivät. Silti ollaan aina auttamassa muita.

En voi kuin ihailla haastattelemieni yrittäjien, taiteilijoiden, urheilijoiden ja yksityishenkilöiden asennetta ja rohkeutta. Esimerkiksi haastateltavistani Juha Järvinen ja Mikki Paajanen ovat ottaneet elämäntehtäväkseen tuoda pientä, mutta pippurista Jurvaa maailmankartalle taiteen avulla. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

”Kolmen muskettisoturin joukkoon” kuuluu myös Kaj Lindgård, jota en vielä ole päässyt haastattelemaan. Toivottavasti tämä asia vielä korjaantuu.

Olen haastatellut lukuisia yrittäjiä ja yksityisiä persoonia, jotka ilahduttavat minua asenteellaan. Ensi viikolla lehdessämme on esimerkiksi juttua puutarhasta, joka on perinteisten kukkien sijaan koristeltu kaappien kätköistä löytyneillä vanhoilla esineillä. Kaikki tämä on tehty ihan vain miellyttämään omaa silmää.

Täällä on lukuisia oman alansa asiantuntijoita, joita on tunnustettu valtakunnallisestikin. Metsästyksen ja luonnonhoidon saralla jurvalaiset ovat omaa luokkaansa. Jurvasta löytyy muun muassa petolintujen rengastajaryhmä, jossa on koko maan mittakaavassa ansioituneita tekijöitä. Jurvasta puhuessa ei sovi missään nimessä unohtaa myöskään urheilupuolta.

Jurvassa en oikeastaan koskaan tiedä millaisessa paikassa olen seuraavaksi tekemässä haastattelua ja millaisia ihmisiä on vastassa. Se on mielenkiintoista. Jurva on yllättänyt minut pienessä ajassa positiivisesti jo monta kertaa.

Täältä eivät juttujen aiheet heti lopu kesken. Jurvalaisista löytyy Etelä-Pohjanmaan lukevin luokka. Jurvalaisen tekemä maalaus suurennettiin Ähtärin eläintarhan seinään. Tulee oma vaatemallisto, tekevät luisia koruja, kirjoittavat itselleen tietokirjallisuuden Finlandian ja saavat shamaanirumpuja Hollywoodiin.

Paikkakunnalla on myös paljon mielenkiintoista historiaa, jota tuodaan esille esimerkiksi tekemällä parhaillaan elokuvaa. Jurvassa on Suomen ensimmäinen ampumahiihtostadion ja Jurvassa onkin ollut niin kovia hiihtäjiä, että aikoinaan on käyty hiihtokilpailu Jurva vastaan muu maailma.

Täällä on niin monia mainitsemisen arvoisia asioita, että tässä kolumnissa loppuu tila ennen kuin lista ehtii kunnolla edes alkaa. En ihmettelisi ollenkaan, jos Jurva jonain päivänä olisi maailmankartalla se pieni sielukas kylä, jonka joku nimeää parhaaksi paikaksi koko maailmassa.

Henna Nevala

Jurvan Sanomien toimittaja