Alkuvuodesta lähtien sosiaalisessa mediassa on pyörinyt Pojatkin lukee -kampanja. Nimensä mukaisesti sen tavoitteena on innostaa nuoria poikia tarttumaan kirjoihin ja aloittamaan lukuharrastus.
Kampanjan käynnisti blogisti Mikko Toiviainen, joka huolestui suomalaisten nuorten lukutaitoa kartoittavien tutkimusten tuloksista. Esimerkiksi eri vuosien PISA-tutkimusten tulosten vertailu paljastaa sen, että suomalaispojista yhä useampi kuuluu lukutaidoltaan heikkotasoisten joukkoon.
Muutos huonompaan on tapahtunut reilussa kymmenessä vuodessa. Vielä vuonna 2000 suomalaisista 15-vuotiaista pojista yhtä moni eli reilu 10 prosenttia kuului parhaimpiin ja huonompiin lukijoihin. Vuonna 2012 kärkikaartiin pojista yltää enää seitsemän prosenttia ja heikolle tasolle heistä jää lähes viidennes.
Tutkimuksista saatuja lukuja voi pitää vain numeroina ja ohittaa ne asiaa sen enempää miettimättä. Pysähtyminen tiedon äärelle kuitenkin kannattaisi. Lukutaito on nimittäin sellainen taito, jonka huonosta hallinnasta on haittaa jokapäiväisessä elämässä.
Se on taito, joka luo pohjan myös sujuvalle kirjoitustaidolle ja itsensä ilmaisulle. Hyvä lukija pystyy myös paremmin selviytymään tilanteista, joissa tietoa on tarjolla paljon ja sitä pitäisi osata myös tulkita. Hyvän lukutaidon on todettu olevan yhteydessä myös menestykseen matemaattisessa päättelyssä ja ongelmanratkaisussa.
Malli lukemiseenkin saadaan jo kotoa. Jos vanhemmat ovat innostuneita lukemisesta, on myös lapsen helpompi ottaa kirja käteensä.