Löy­tyy­kö ko­dis­ta­si jur­va­lai­sen tekemä peili? – Puu­sep­pä­mu­seo kaipaa ku­vas­ti­mia näyt­te­lyyn, jonka idea syntyi sel­fie-ajas­ta

Jurva
Eija Riikonen, Esko Laitala, Hannu Tuomela, Pentti Purtola ja Marianne Koskimies-Envall kertovat Puuseppämuseon tulevasta näyttelystä. Kuvan peili on valmistunut vuonna 1949 ja sen tekemisen on todennäköisesti aloittanut Veikko Lehtoniemi ja vienyt loppuun Eino Anselm Wiik.
Eija Riikonen, Esko Laitala, Hannu Tuomela, Pentti Purtola ja Marianne Koskimies-Envall kertovat Puuseppämuseon tulevasta näyttelystä. Kuvan peili on valmistunut vuonna 1949 ja sen tekemisen on todennäköisesti aloittanut Veikko Lehtoniemi ja vienyt loppuun Eino Anselm Wiik.
Kuva: Petra Mustonen

Tänä päivänä tuskin on olemassa montaakaan sellaista kotia, josta ei löydy peilejä. Siihen nähden saattaa kuulostaa yllättävältä, että peilit alkoivat yleistyä Suomessa vasta 1800-luvulla. Toki joitakin peilejä on Suomessa ollut jo aiemmin, mutta ne olivat pitkään ylellisyystavaraa.

– Ensimmäiset peililasit tehtiin siten, että lasissa oli sipaus elohopeaa, jonka vaarallisuudesta ei vielä tiedetty. Joskus 1600-luvulla alettiin käyttää hopeafoliota, jolla saatiin aikaan kirkkaampi peili. Versailles’n peilisali vaikutti siihen, että tilojen koristaminen peileillä yleistyi, Eija Riikonen kertoo.

Riikonen kokoaa parhaillaan Jurvan Puuseppämuseon ensi kesän näyttelyä. Omakuva koristekehyksissä -näyttelyyn tulee esille erilaisia jurvalaisten kautta aikain valmistamia peilejä: seinäpeilejä, pöytäpeilejä, piianpeilejä, käsipeilejä.

– Meillä on nyt sellainen poikkeuksellinen tilanne, että tarvitsemme jurvalaisten apua. Meillä ei omassa kokoelmassa ole kovin montaa peiliä, joten toivomme saavamme niitä jurvalaisilta lainaksi, Puuseppämuseoyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Koskimies-Envall sanoo.

Marianne Koskimies-Envall esittelee vanhan käsipeilin, jossa heijastavan peililasin valmistukseen on käytetty hopeafoliota. Se on haurastunut ajan saatossa.
Marianne Koskimies-Envall esittelee vanhan käsipeilin, jossa heijastavan peililasin valmistukseen on käytetty hopeafoliota. Se on haurastunut ajan saatossa.
Kuva: Petra Mustonen
Jos käsipeilin kahva kaartuu oikealle, sitä on tarkoitus pitää vasemmassa kädessä.
Jos käsipeilin kahva kaartuu oikealle, sitä on tarkoitus pitää vasemmassa kädessä.
Kuva: Petra Mustonen

Idea syntyi selfie-ajasta

Koristeellisten peilien veistämisen historia lienee Jurvassa yhtä vanha kuin koristeveiston historiakin, ulottuen aina 1900-luvun alkuvuosiin. Näyttelyyn toivotaan kaiken ikäisiä peilejä. Ainoa rajaus on, että peilin tulisi olla ainakin tiettävästi jurvalaisen valmistama.

– Aivan kaikki peilit eivät välttämättä mahdu sellaisinaan näyttelytilaan, mutta ainakin voimme esitellä niitä valokuvien kautta. Minulle voi vaikka lähettää kuvan peilistä, niin katsotaan sitten, voisiko sen tuoda näyttelyyn vai kävisimmekö sen erikseen valokuvaamassa, Eija Riikonen sanoo.

Koskimies-Envall kertoo, että näyttelyn idea syntyi nykyisestä selfie-ajasta. Näyttelyn kävijät voivat jurvalaisen kädentaidon ihastelun lisäksi kuvata itsensä hienoissa koristekehyksissä. Näyttelyyn tulee tietoa ja valokuvia myös jurvalaisista veistäjistä, joita onkin valtava määrä.

Näyttely tullaan avaamaan juhannuksen tietämillä. Puuseppämuseoyhdistys ei vielä ole löytänyt museolle kesätyöntekijää, joka voisi olla paikalla näyttelyn ollessa auki. Pestistä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä yhdistykseen.

Näyttelyyn tarjottavista peileistä voi olla yhteydessä Eija Riikoseen puhelimitse numeroon 040 0886888 tai sähköpostitse osoitteeseen puuseppamuseory@gmail.com.

Koristeellisia käsipeilejä löytyy monen jurvalaisen kodista. Niiden valmistuksessa vaikuttaisi olleen buumi 80-luvulla. Peilien valmistus on Esko Laitalalle tuttua. Kehysten yksityiskohdissa riittää ihasteltavaa. Aivan kaikkien näyttelyn peilien ei tarvitse olla erityisen koristeellisia.
Koristeellisia käsipeilejä löytyy monen jurvalaisen kodista. Niiden valmistuksessa vaikuttaisi olleen buumi 80-luvulla.
Koristeellisia käsipeilejä löytyy monen jurvalaisen kodista. Niiden valmistuksessa vaikuttaisi olleen buumi 80-luvulla.
Kuva: Petra Mustonen
Ilmoita asiavirheestä