Joitakin vuosia sitten Mea Ihanamäki-Pelkonen, 38, näki unta, jossa hän perusti Kuunjuurella-nimisen yrityksen. Valvemaailmassa hän ei ollut koskaan uhrannut ajatustakaan yrittäjyydelle.
Poika syntyi vuonna 2018. Ihanamäki-Pelkonen sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen eikä palannut enää sairaanhoitajan töihin. Perhe muutti Turusta Jurvaan, lähelle Ihanamäki-Pelkosen lapsuudenkotia.
Maailma alkoi pikku hiljaa kirkastua vuonna 2020. Ihanamäki-Pelkonen oli pitkästä aikaa kiinnostunut ulkomaailmasta. Hän kaipasi päiviinsä sisältöä koira- ja lapsiperhearjen lisäksi.
Heräteostoksena nikamia
Lapsena Ihanamäki-Pelkosen sängyn alta saattoi löytää askartelulaatikoita täynnä käpyjä, sammalta ja kaikenlaista mielenkiintoista ja outoa, mikä luonnossa liikkuessa herätti luovuuden.
Nyt hän selasi Pinterestiä ja koki saman nähdessään amerikkalaisten käsityöläisten luonnonmateriaaleista valmistamia koruja, joissa oli käytetty keskeisenä materiaalina eläinten luita.
– Ostin heräteostoksena yhdeltä vähäkyröläiseltä metsästäjältä muutamat ketun nikamat. Aikani niitä pyörittelin. Sitten ajattelin, että piru vie, minä kokeilen.
Ensin Ihanamäki-Pelkonen purki omia vanhoja korujaan ja kokosi niistä luiden avulla päivitettyjä versioita. Hän tykästyi niiden ulkonäköön ja rohkeni julkaista kuvia Facebookissa.
Kun korut herättivät kiinnostusta ja Ihanamäki-Pelkonen alkoi myydä niitä, oli hänellä luonnonläheinen ja mielikuvitusta kutkuttelevan monitulkintainen nimikin valmiina: Kuunjuurella.
Luukauppaa ja hirvisoppaa
Ketun nikamista Mea Ihanamäki-Pelkonen alkoi pikku hiljaa laajentaa käyttämiään materiaaleja. Kesäisin hän kuljeskelee metsissä keräämässä kukkia ja kasveja, joita hän kuivattaa kirjojen välissä.
Silloin tällöin sammaleen seasta pilkottaa eläinten luita – ne saa poimia, jos eläin ei ole rauhoitettu. Hän liottaa luita tiskiainevedessä joitakin viikkoja ja valkaisee ne sitten tarvittaessa vetyperoksidilla.
– Isommat luut jätän takapihalle auringon valkaistavaksi. Monella on pihalla puutarha, minulla on luutarha, Ihanamäki-Pelkonen naurahtaa.
Parisen vuotta sitten hän kyseli ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa, olisiko metsästäjillä kiinnostusta luovuttaa luita hänen käyttöönsä. Paikallinen metsästysseura otti yhteyttä.
– Kävin sitten leikkuupäivänä laatikon kanssa oven takana. Vastalahjaksi tein heille kruunusarveen polttokuvioidun hirven. Sain vieläpä vatsan täyteen hirvisoppaa, se oli hyvä diili.
Korpinjalasta hittituote
Nykyisin Ihanamäki-Pelkonen saa luita tutuilta metsästäjiltä säännöllisen epäsäännöllisesti. Erityisen mielellään hän ottaa vastaan kettujen ja supikoirien luita. Ne ovat koruihin sopivan kokoisia.
– Pienpetojen ruhoja ei oteta ravintokäyttöön, joten on myös kiva, että niiden elämää saa jatkettua jossakin muodossa. Luut ovat aina ylijäämää, yksikään eläin ei kuole korujen vuoksi.
Ihanamäki-Pelkonen on tarkka materiaaliensa alkuperästä. Luita kaupataan jonkin verran netissä, mutta hän ostaa niitä vain tuntemiltaan metsästäjiltä. Silloin hän tietää, että eläin on metsästetty asianmukaisesti.
Tämän hetken hittituote on korpinjalkariipus. Ihanamäki-Pelkonen kertoo, että korpit on metsästetty poronhoitoalueelta. Hän ostaa jalat kuivattuina ja muotoon kovetettuina eräältä pitkän linjan taksidermiaharrastajalta.
– Korpinjalkariipuksen mukana tulee alkuperätodistus, jossa on tieto metsästysajasta ja -paikasta, alkuperäisen myyjän tiedot ja minun tietoni jälleenmyyjänä. Alkuperästä varmistuminen on minulle kunnia-asia.
Mytologiaa ja raskasta musiikkia
Viime vuosina Ihanamäki-Pelkonen on kiertänyt myymässä luukoruja ja -koristeita erilaisissa myyjäisissä ja tapahtumissa. Parhaiten ne tekevät kauppansa pakana- ja keskiaikatapahtumissa.
– Suomalainen mytologia kiinnostaa ihmisiä selvästi yhä enemmän. Olen itsekin kiinnostunut siitä sekä ilmiönä että henkilökohtaisella tasolla. Luonto on aina ollut minun kirkkoni.
Toinen selkeä kohderyhmä luukoruille ovat raskaan musiikin ystävät, ja Ihanamäki-Pelkonen onkin tehnyt jonkin verran tilaustöitä muusikoille. Yksi hienoimpia hetkiä tapahtui pari vuotta sitten Provinssissa.
– Sain välitettyä Provinssin henkilökunnan kautta tekemäni luukorun Ghostin keulahahmolle Tobias Forgelle. Ghost on yksi lempibändeistäni, Ihanamäki-Pelkonen hehkuttaa.
Luut kiehtovat lapsia
Myyjäisissä Ihanamäki-Pelkonen on huomannut, että luukorut ja -esineet kiehtovat erityisellä tavalla lapsia. He viihtyvät pitkään hänen myyntipöytänsä luona ja saattavat esittää tiukkojakin kysymyksiä.
Kerran hänellä oli myynnissä pieni kovera hirven polvilumpio, johon hän oli upottanut hartsiin keräilijältä hankkimansa perhosen. Eräs lapsi oli aivan haltioissaan siitä, että perhonen todella oli aito.
– Välillä hän kävi muualla kiertelemässä ja sitten kipitti takaisin. Kolmannen kerran hän tuli äitinsä kanssa ja ilmoitti tälle, että tuon hän haluaa. Niin perhonen löysi kotinsa.
Vaikka luita voi pitää jokseenkin makaaberina materiaalina, ovat ihmisten reaktiot silti olleet yleensä positiivisia. Kerran tosin eräs teinityttö katseli peuran hampaista tehtyjä koruja ja kirkaisi tajutessaan, että ne ovat aitoja.
– Hän otti askeleen taaksepäin ja tuijotti koruja pitkään järkyttyneenä. Hetken kuluttua hän sanoi, että haluaa ostaa niistä yhden. Vaikka ensireaktio oli šokki, oli luissa silti jotakin ainutlaatuisella tavalla kiehtovaa.
Lue lisää:
