Suomi on murroksessa ja sen jatkuvasti velkaantuva kansantalous vaatii isoja säästöjä ja pitkäaikaisia ratkaisuja niin valtion kuin kuntienkin talouden hoidossa. Kurikallakin on nyt edessään yksi sellainen.
Kaupungin tekninen lautakunta teki päätöksen torstaina että koko Kurikan alueen jätehuolto siirretään Lakeuden Etappi Oy:lle. Päätös on vielä hyväksyttävä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, mutta niukka enemmistö jo lautakunnassa näytti olevan Etapin takana. Toivottavasti Kurikan päättäjät lukevat muutamia faktoja ennen kuin päättävät asiasta. Ja ajattelevat ennen kaikkea taloudellisesta näkökulmasta – joka on kyllä tuntunut unohtuvan. Kokonaan on jätetty selvittämättä kolmas vaihtoehto, jossa kaupunki huolehtisi jätehuollosta itsenäisesti.
Kurikan irtautuessa sekä Lakeuden Etappi Oy:stä että Oy Botniarosk Ab:stä, toisi se kaupungin kassaan vähintään 430 000 euroa seuraavina suorituksina:
Lakeuden Etappi Oy:stä 380 000 euroa (osakassopimus: osakkeiden matemaattisesta arvosta saa 20 %). Oy Botniarosk Ab:ltä arvio saatavasta suorituksesta vaihtelee seuraavasti: 256 000 euroa (yrityksen matemaattisen arvon mukaan, osakkeilla ei ole osakassopimuksessa Lakeuden Etappi Oy:n tapaista leikkuria) tai 490 00 euroa (jos lasketaan osakkeiden nimellisarvon mukaan).
Irtautuminen 2014 kunnallisista jäteyhtiöistä ei olisi edes kovin erikoista, lähtihän Kauhavakin Etapista jo pois ja muualla päin vastaavan päätöksen ovat tehneet Kittilä, Puumala ja Uusikaupunki. Ja 40 kuntaa hoitaa tälläkin hetkellä itsenäisesti oman jätehuoltonsa.
Itsenäisesti toimiessaan kaupunki voi ottaa osuutensa jätemaksuista jätehuollon järjestämiseen ja sen valvontaan. Näin ei voi menetellä kunnallisen jätehuoltoyhtiön osakkaana. Jätehuoltoyhtiön osakkaana jätehuollon ekomaksusta päättää alueellinen jätelautakunta ja se menee kaupungin kassan sijasta Lakeuden Etappi Oy:lle (tai Oy Botniarosk Ab:lle) ja alueellisten jätelautakuntien käyttöön.
Mikäli Kurikan kaupunki järjestäisi jätekuljetukset itse, se voisi veloittaa viranomaistehtäviä ja jäteaseman ylläpitämistä varten asukkailta perittävää erillistä kiinteistökohtaista ekomaksua ja astiakohtaista ekomaksua, jonka puolestaan jätteenkuljetusyritykset maksavat kunnalle.
Nämä erilliset ekomaksut toisivat vuosittain rahoitusta Kurikan kaupungille vähintään 380 000 euroa. Kaikki edellä mainitut lukemat muuten löytyvät SKALin asiantuntijan Pekka Loukolan raporteista, jotka ovat olleet teknisen lautakunnankin nähtävillä.
Nyt kysytään Kurikan päättäjiltä kaukonäköisyyttä ja taloudellista ajattelua. Mikäli toimimme kansantaloudellisestikin tehokkaasti varmistamme myös sen, että paikalliset yrittäjät. kuten Jalasjäte P. Keski-Jyrä ja Suupohjan Kuljetus, voivat edelleenkin toimia alalla, tuovat veroeuroja kaupunkiin ja työllistävät paikkakuntalaisia.
Mikäli siirrymme Etappiin, todennäköisesti jokin kansainvälinen toimija kuten HFT tms. alkaa ajaa meidän roskia autoilla, joissa on virolaisia keikkakuskeja. Ovat varmasti yhtä ahkeria kuin suomalaisetkin, mutta veroeurot katoavat lahden eteläpuolelle. Ainakin Ilmajoella tätä on tullut vastaan.
Kaupunkimme tärkeimmillä paikoilla istuu nykyisten hallituspuolueiden edustajia ja onpa valtuutettuna hallituspuolueen kansanedustajakin. Trio Ässän puolesta Sipilä on sanonut, että tekemättä ei voi jättää. Jättääkö Kurikan kaupunki nyt kuitenkin tekemättä viisaan, kansantaloudellisen päätöksen?
Kyösti Koivuniemi Jurva