Yhtenäiskoulun rehtori Sami Kiukkonen uskoi itsenäisyysjuhlan puheessaan, että lapset ja nuoret tulevat rakentamaan yhteiskunnastamme yhä paremman paikan.
Osoituksia nuorten osaamisesta on jatkuvasti havaittavissa, varsinkin Jurvassa. Viikonloppuna tihkui tietoa Pariisista, jossa koristeveistäjämestari Kaj Lindgård sai suitsutusta realistisesta tavastaan veistää ihmishahmoja.
Kehuttuja taiteilijoita ja muotoilijoita on Jurvassa toki myös muita. Timo Hoiskon ja Matti Korpelan kalusteita on voinut nähdä kahviloissa ja kansainvälisissä näyttelyissä. Hakolan Annaleena Hämäläinen on iskenyt perheyrityksensä tuottavaan markkinarakoon ja huonekaluja saattaa havaita nyt blogeissa ja naistenlehdissä.
Nuoret taitajat ovat saaneet kipinän vanhempien konkareiden tavoista luoda taidetta ja käyttöesineitä.
Puu on yhä jurvalaisille muovailuvahaa, mutta sitä ei muovata enää samoin. Nuoret osaajat valavat omat muottinsa.
Menestykseen tarvitaan kuitenkin myös muuta kuin perustaitojen osaamista. Hyväksi havaitun jäljittely ei aina riitä, vaan tekijällä täytyy olla ideoita ja haaveita luoda ihan oma juttunsa.
Eikä idean tarvitse toisaalta olla aina täysin uusi. Huonoksi havaittu ajatus voi olla uuden tekijän käsissä toimiva. Nykynuoret kasvavat ajattelemaan maailmaa eri näkökulmasta kuin heidän vanhempansa.
Jopa hulluilla ajatuksilla ja haaveilla on oikeus onnistua. Niille pitää antaa vain tilaa kehittyä.
Myös epäonnistumisessa voi nähdä mahdollisuuksia. Kompuroiminen ja siitä oppiminen kuuluvat jokaisen tulevaisuuden rakentajan tarinaan.