Kurikan ensimmäinen elinkeinopäivä täytti tilaisuudessa mukana olleiden odotukset monella tavalla. Järjestäjät olivat saaneet paneelikeskustelijoiksi kovan luokan asiantuntijoita, jotka eivät pelänneet puhua asioista niiden omilla nimillään. Rohkeaa ruotimista kuultiin jo senkin vuoksi, että kahdella panelistilla ei ollut henkilökohtaisia siteitä Kurikkaan ja kurikkalaissyntyinen Jorma Ollila uskalsi tarkastella kriittisesti synnyinkuntansa tilannetta.
Kolmikkoa täydensivät hyvin alueen tuntevat yrittäjät. He pystyivät omien kokemustensa perusteella tuomaan keskusteluun piirteitä, jotka muuten olisivat jääneet kuulematta.
Pelkkää Kurikan kurmootusta tilaisuus ei ollut, vaikka kuntaa syytettiinkin jämähtämisestä keskinkertaisuuksien joukkoon.
Panelistit nimittäin huomasivat, että paikkakunnalla on otettu myös rohkeita askelia. Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen esimerkiksi kehui Kurikan tekemää päätöstä keskittää toisen asteen koulutus yhdelle kampusalueelle. Hän uskoi, että vastaavaa ratkaisua ei missään muualla ole tehty ja piti sitä hyvänä ratkaisuna ammatillisen osaamisen kehittämisen kannalta.
Tilaisuuden tärkein viesti oli yksinkertainen. Nyt on aika unohtaa tekemistä estävät rajat, olivat ne sitten entisiä kunnanrajoja tai maakuntien välillä olevia henkisiä tai hallinnollisia rajoja.
Sisäisiin, tarpeettomiin sotiin uudessa Kurikassa ei pidä tuhlata aikaa, jos se haluaa nousta keskinkertaisuuksien joukosta ykköskastiin. Suupohjan kunkuksi kunnalla on mahdollisuus nousta, jos se sen aseman vain haluaa itselleen ottaa.