Jurvassa ei pääse lääkärinvastaanotolle helmikuussa? Vastaanotoille pääseminen on ollut haastavaa jo jonkin aikaa. Ei ole liioiteltua todeta tilanteen kriisiytyneen täydellisesti.
Uskon, että väitteen allekirjoittavat palvelua tarvitsevat ihmiset, palvelun tuottaja sekä tilaaja osapuoli.
Asian korjaamiseksi on tehty toimenpiteitä, mutta asiakkaan näkökulmasta tarjolla on ollut laastaria, kun tarvittaisiin karkeampaa ja kestävämpää kirurgiaa.
Nykyisessä tilanteessa kaupungin tulisi avata keskustelut ja arvioida löytyisikö ratkaisua myös kanta-Kurikkaa vaivaavaan lääkäri pulaan esimerkiksi liittymällä Kuusiokuntien sote-yhtymän jäseneksi? Tämä näyttäisi tällä hetkellä olevan kasvava näkymä alueilla, joissa terveyspalveluiden saaminen on vaikeutunut tai loppunut kokonaan.
Soini ja Ähtäri ovat hyötyneet liittymisestä palvelujen saatavuuden sekä talouden näkökulmasta. Säästöjä on joidenkin lähteiden mukaan syntynyt noin 1- 2 miljoonaa samalla kun palvelut ovat lisääntyneet ja palautuneet taas ihmisten lähelle.
Jos tarkastelee tilannetta hieman laajemmin niin näyttää, että tuleva sote-uudistus tulee vaikeuttamaan tilannetta entisestään.
Sote on rakentumassa hallinnon ja erityissairaanhoidon ohjaamana ja näiden ympärille järjestyvät peruspalvelut. Keskittymisen myötä painopiste näyttäisi olevan Seinäjoella kehyskuntien menettäessä elinvoimaansa muuttotappio lukujen kasvaessa entisestään.
Mitä tämä kehitys on jo synnyttänyt Vaasassa? Jos Vaasan kokoisesta elinvoimaisesta kaupungista siirretään palveluita Seinäjoelle niin Jurvassa ja myös Kurikassa kokonaisuutena on aihetta olla huolissaan peruspalveluiden järjestymisestä tulevaisuudessa.
Pakko todeta maailman muuttuneen ja ajatella, että ei taida olla merkitystä kuka tuottaa ihmisille tarkoitetut palvelut, kunhan ne löytävät sen ihmisen joka palveluita tarvitsee.
Yksityisen tuottamien palveluiden uhat ja mahdollisuudet tulisi kartoittaa perusteellisesti, koska nyt on tilanne missä tarvitsemme vaihtoehtoja vanhojen toimintamallien murentuessa ympärillämme.
Ville Nisonen