Jurva mainittiin jo vuonna 1549 nimenä Jurffuo. Nimi on ollut liian vaikea kielitieteilijöille.
Jo 100 vuotta sitten Saxén aloitti selitykset muinaisruotsalaisesta henkilönimestä Jurve. Sitten on esitetty saksalaista henkilönimeä Jürgen, nimestä Georgius.
Kustaa Vilkuna esitti nimeä Jurva muinaissuomalaiseksi henkilönimeksi. Henkilönimiselityksiä on toistettu aivan äskettäin.
Jurva on nykyään sukunimenä 206 suomalaisella, Jurvanen 903 ihmisellä.
Peruskartoilta katsoen Suomen Jurva-, Jurvo ja Jurmo-nimet osoittautuvat karujen harjujen nimiksi maastossa ja talojen nimiksi karuilla harjuilla. Ja Itämerellä on Jurmon saari.
Maantieteilijä Tarja Keisteri kirjoitti Otavan Isoon Maammekirjaan 1986: Kuntaa halkoo pohjois-eteläsuunnassa melko yhtenäinen Jurvanharju.
Ja Jurvan kirkonkylä onkin tuolla Jurvanharjulla, kuivatun järven rannassa.
Nimen Jurva alkujuurta onkin etsittävä karujen harjujen nimityksistä. Niiden kasvienkin nimityksistä. Myös ruotsin kielen sanastoista, maastopaikkoihin ja kasvistoon liittyen.
Ja nimen Jurva selitys löytyykin ruotsinkielen kasvisanastoista.
Nimessä Jurva on ruotsinkielen sana tjurve. Tarkoittaa Rietzin jo v. 1862-66 julkaistun Dialektlexikonin (http://runeberg.org/dialektl/0772.html) mukaan tjur-ve, m. ved af hård tall eller gran. Siis ’kovan petäjän tai kuusen puuaines’.
Kysymys on siis Jurvanharjulla kasvaneista ikihongista. Iäkkäistä, oksaisista, mutkaisista ja pihkaisista honkapuista. Niistä Jurva sai nimensä.
Suomen kieli jätti pois toisen kahdesta sananalkuisesta konsonantista: tjurve on Jurv-.
Seudun kankaat ja järvi ovat olleet rannikkoruotsalaisten eräaluetta ja sai nimen Tjurve sen ikihonkien perusteella. Autioksi jätetty paikka on annettu suomalaisille asuttajille.
Paikan nimi säilyi, se sai vain suomalaisen ääntämismuodon.
Kurikan puolella karun Juurinmäen nimessä on sama tjur kuin Jurvan nimessä.
Harjun osan Klapurin nimessä on ruotsin sana klapur tarkoittaen paikan ’siirtolohkareita’.
Kun Närpes å eli Närpiönjoki alkaa Jurvasta, niin mainittakoon, että sana närpe tarkoittaa ruotsissa ’ruisrääkkä’. Tuo lintusana on suuren Närpes/Närpiön kunnan nimessä jokiluhtien linnusta.
Jurvan puolella Närpes å:n suomalainen muoto on Närvijoki.
Säläisjärven laskujoen Flikunluoman nimessä on ruotsin flik ’villapääluikka’. Säläisjärven nimi on suomea. Nimessä on sana säri ’sora’. Sanan r on saanut ääntämismuodon Sälä. Janakkalan soraharjuilla on Sälimäki ja Sälilampi, alkuaan Säri-. Säläisjärvi on Soraisjärvi.
Jurva on Ikihongikko. Ruotsiksi Tjurve.
Ilmari Kosonen
metsänhoitaja Enonkoskelta