Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Jikky – Kurikka - Il­ma­jo­ki

Siinä aihekolminaisuus, joka on viime päivinä puhuttanut paljon niin kaupungin päättäjiä kuin kaupungin asukkaita.

Otetaanpas karkea esimerkki. ”Asiakas tilaa 10 säkkiä Lambi WC-paperia”, koska se on mukavan pehmeää, niin toimitetaankin asiakkaalta kysymättä sama määrä ”Serlan keltaista WC-paperia”, joka on laadultaan kovempaa, mutta halvempaa? Onko asiakkaan ostotoive täytetty? Mielestäni tilausmäärä on, mutta laatu ei.

Tämänkaltainen on mielestäni Jikkyn toimintaperiaatteesta muovautunut vuosien saatossa. Herää kysymys, onko maksavan tilaajan mielipiteellä tai tarpeella merkitystä?

Tällä hetkellä sosiaali-, terveys- ja vanhuspalvelut ostetaan Jikkystä, jonka suurimpana omistajana Kurikan kaupunki maksaa kustannuksista noin 85 prosenttia.

Mitä tällä omistaja/maksuosuudella saa? Näyttää siltä, että vähenevää palvelutarjontaa enenevässä määrin. Viimeisimpänä esimerkkinä Jurvan terveysasema, jota ollaan muuttamassa vuorohoitoyksiköksi. En muista olleeni valtuustossa päättämässä tällaista muutosta.

No kuitenkin suuntaus on varmasti oikea, kun tuetaan asumista kotona niin pitkään kuin mahdollista, mutta nyt näyttää pahasti siltä, että mennään takaperin puuhun.

Vähennetään asiakaspaikkoja ennen kuin on luotu puitteet, joissa tuettavat ja vähäistä hoivaa tarvitsevat selviytyvät jokapäiväisestä arjesta kotonaan. Kaikki tukea tarvitsevat, kun eivät sovi samaan toimintamalliin. Tarpeita ja rajoitteita on monenlaisia.

Mielestäni tämä toimintamalli ei vastaa siihen tarpeeseen siten, miten vanheneva asukaskanta vaatii. Meistä jokainen vanhenee samaa vauhtia joka päivä. Haluammeko todellakin antaa tämänkaltaista palvelua elämäntyönsä meidän eteemme jo tehneille vanhemmillemme?

Yksityinen sektori yrittää hartiavoimin vastata tähän haasteeseen, mikäli heidät otetaan huomioon. Onneksi meillä on ”palveluseteli”, joka madaltaa kynnystä hakea palvelua yksityissektorilta. Vai onko sekin vain hienoa puhetta vailla totuutta?

Jos Jikkyn hallinnossa puhutaan tänä päivänä suoritteista eikä potilaista, niin ollaan pahasti ulkona siitä alkuperäisestä tehtävästä, johon se on luotu.

On varmasti hienoa puhua suoritteista ja vertailla maan keskiarvoihin, miten tehokas systeemi on. Onhan se yksi malliesimerkeistä hyvästä talouden hoidosta Suomen maassa, mutta paikalliset realiteetit ja tarpeet ovat unohtuneet.

Maakunnan pinta-alaltaan suurin kaupunki ei voi unohtaa reuna-alueiden asukkaitaan. Eikä se ole unohtanutkaan, vaan palvelun tuottaja on unohtanut tai se ei ymmärrä, mitä ja millaista palvelua siltä on tilattu!

Lisää esimerkkejä: on tilattu ja sovittu Jurvan terveysaseman lääkärimääräksi 2,5. On varmaan nähtävyys se puolikas lääkäri, mutta kun olisi edes ne kaksi!

Montako täyttämätöntä lääkärin virkaa on kanta-Kurikassa?

Palveluntuottajan selityksenä on, ettei saada rekrytoitua lääkäreitä!? Mutta vastaavasti huhu kertoo, että Ilmajoen terveysasemalle on palkattu päivystyksiin omat lääkärit jurvalaisia ja jalasjärvisiä varten!?

Hmm. Joku haisee ja pahasti, toivottavasti ei pidä paikkansa!! Autoileville kaupunkilaisille se ei liene kynnyskysymys, kun lääkäriä tarvitaan, että missä se on, mutta taas unohdetaan ikäihmiset, jotka ovat kykenemättömiä lähtemään omin voimin lääkäriin parhaimmillaan 50 kilometrin päähän. Tästäkin puuttuu täysin asiakaslähtöisyys ja yhdenvertainen palvelujen saatavuus.

Palvelun tuottajan selitykset tilaajalautakunnan hyväksynnästä herättää kysymyksen, onko kaupungin tahtotilaa edes kysytty vai onko se unohdettu? Onko tilaajalautakunta toiminut Kurikan edun mukaisesti?

Se, mitä muutoksia paljon puhuttu sote tuo tullessaan, jää nähtäväksi, mutta elämää on sitä ennen eikä mikään muutu senkään jälkeen yhdessä yössä!

Kurikan kaupunki on vastuussa palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja tämä kokonaisuus ostetaan Jikkyltä. Mikäli palveluntuottaja ei pysty toimittamaan sitä, mitä uuden ison Kurikan asukkaiden tarpeisiin tarvitaan ja tilataan, ei siitä tarvitse myös maksaakaan!

Tässä mielen vuodatuksessa vain murto-osa yhden sektorin asioista, jotka vaativat tulevalta valtuustolta paljon työtä ja uskallusta päätöksentekoon!

On tullut aika, jolloin ”kissan pitää heiluttaa häntää eikä toisin päin”!

Olli Kangas

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja