Maanantaina vuosi 2017 on kokonaisuudessaan elettyä elämää. Päättyvä vuosi ei ole poikkeus edellisistä. Sen aikana on tapahtunut paljon niin maailmalla kuin paikallisesti, mutta yksittäisten ihmisten mieliin vuosi jää monista eri syistä. Toisille vuosi 2017 on muistoissa ilon vuosi, toisille surun ja vaikeuksien vuosi. Se on jättänyt meihin erilaisia jälkiä ja samalla me olemme jättäneet oman jälkemme tähän maailmaan.
Kuluvan vuoden aikana Suomessa on juhlistettu ja huomioitu monin tavoin itsenäisen maan satavuotista historiaa.
Juhlavuosi on näkynyt myös Kurikan kaupungin alueella. Yksi juhlavuoden tapahtumista oli Harrastajateatteri Synkyn toteuttama ja jurvalaisen Kari Mäen ohjaama Suomi sadoin sanoin -esitys. Siinä itsenäisen Suomen tarina nivottiin yhteen Yrjö Jylhän runojen ja draamakerronnan keinoin. Vain yhden viikonlopun ajan esitetty teos jätti jäljen sen nähneisiin.
Jurvassa Suomi 100 -vuotta teeman alla nostettiin esiin etenkin alueen erityisosaamista, huonekalunvalmistusta, koristeveistoa ja puusepäntaitoja. Jurvan koulukunta otti tavoitteekseen nostaa paikallinen osaaminen uudella tavalla näkyville. Yksi etappi saavutettiin, kun Jurvan tarinaa esittelevä lyhytelokuva valmistui ja esiteltiin yleisölle.
Perinteitä ei projektissa ole unohdettu. Niitä on vaalittu ja raikastettu, jotta viesti alueen osaamisesta saavuttaisi myös uudet sukupolvet. Jälkiä Jurvan koulukunta aikoo jättää myös jatkossa. Sille nyt päättyvä Suomen juhlavuosi oli vasta tarinan alku, jonka päätesanoista ei vielä kenelläkään ole varmaa tietoa.
Vaikka vuosi vaihtuu, ei maailman melske pysähdy. Tarinoita riittää kerrottavaksi myös jatkossa. Niistä osansa lukijoille ja tuleville sukupolville ensi vuonna sivuilleen tallentaa myös Jurvan Sanomat.