Pääkirjoitus

Hirvi, koivu ja sii­pi­höy­lä

Kurikan kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen valtuustoaloitteen, jossa uuden Kurikan vaakunaksi halutaan palauttaa Kurikan ensimmäinen vaakuna, niin sanottu hirvivaakuna.

Valtuustoaloitteessa vaakunan vaihtamista perustellaan muun muassa sillä, että suurin osa kurikkalaisista toivoo vanhan vaakunan palautuvan kaupungin viralliseksi vaakunaksi. Sitä, kuinka monta henkilöä muodostaa suurimman osan kurikkalaisista, ei aloitteessa ole kerrottu. Epäselväksi jää, onko kyseessä vain muutaman äänekkään kanta-kurikkalaisen vai oikeasti laajan ihmisjoukon yhteinen mielipide.

Ahti Hammarin suunnittelemalla hirvivaakunalla on kulttuurihistoriallista arvoa. Tuo arvo vaakunalta ei ole kadonnut, vaikka se ei ole kunnan virallinen vaakuna.

Tilanne on sama jurvalaisille tärkeän siipihöylävaakunan ja vielä Jalasjärven kunnan tunnuksena olevan, vääntyneitä koivunjuuria kuvaavan vaakunan kohdalla. Jokainen kolmesta vaakunasta on myös erityisen tärkeä useimmiten vain oman pitäjänsä asukkaille.

Keskustelu vaakunan vaihtamisesta on täysin sallittua, samoin kuin valtuustoaloitteen teko. Tunteisiin perustuva mielipide myös löytyy varmasti jokaiselta.

Erikoiselta kuulostaa, että ajankohtana, jolloin kuntien on etsittävä ja löydettävä kaikki mahdolliset säästökohteet, voimia ja varoja ollaan valmiita laittamaan vaakunan vaihtopuuhiin. Suurista rahasummista muutoksessa ei todennäköisesti olisi kyse, mutta sillä asiaa ei voi perustella. Nyt valtuutettujen on jokaisen päätettäväksi tulevan asian kohdalla mietittävä, onko tämä oikeasti tarpeellista.