Tunnetusti ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden. Nyt silmiini osui tähänastinen huippu. Tilastokeskus oli laskenut, millaista eläkettä tänä vuonna syntyneet saavat vuonna 2090. Sinänsä on myönteistä, että virasto uskoo meidän eläkejärjestelmämme toimivan vielä 65 vuoden kuluttua. Tämä lohduttaa kaikkia tulevaa eläkettään murehtivia.
Hallituksen vuosien 2025–2028 kehysriihen edellä kirjoitettiin paljon eläkkeistä. Valtiovarainministeriön virkamiehiä ja osaa johtavista poliitikoista houkutti työeläkkeiden ja siihen liittyvien indeksien leikkaaminen. Työeläkeyhtiöillä on rahastoissaan 255 miljardia. Nämä eurot ovat työnantajien ja työntekijöiden maksamia vakuutusmaksuja ja niiden tuottoja vanhuuden varalle.
Kun on olemassa kaava, jonka perusteella uskotaan saatavan selkeä vastaus kysyttyyn asiaan, niin muuttujien paikalle sijoittamalla eri lukuja saadaan aina tulos. Joka vuosi kyllä tiedetään maksussa olevien eläkkeiden määrä. Samoin tiedetään, paljonko työssä oleville on kertynyt tähän mennessä ansaittua työeläkettä.
Mutta kaavaan sijoitettavat muuttujat ovat oletuksia. Sovellettava korko, vakuutettujen oletettu elin- ja eläkeaika sekä eläkkeeseen vaikuttavien työtulojen ja karttumaprosentin kehitys vaikuttavat lopputulokseen. Tuskin kukaan muistaa 65 vuoden kuluttua tätä tilastokeskuksen laskelmaa.
Toisin on sään suhteen. Sään ennustajilla on käytössään maailman laajuinen havaintoverkosto ja tehokkaat tietokoneet. He ovat suosikkiesiintyjiä televisiossa, ja heidän ennustuksiaan arvioidaan päivittäin. Lisäksi iltapäivälehtien lööpit tarvitsevat kiinnostavan etuliitteen ennustetulle säälle. Säästä puhuminen on erinomainen keskustelun avaus jopa ventovieraiden kanssa.
Kolme päivää alkaa olla ennustajilla jo aika hyvin hanskassa. Viikon osalta pitää tyytyä muutoksen suuntaan. Kuukausiennusteet ovat ylimalkaisia. Nyt on se aika, kun saamme lukea lehdistä ennustuksia tulevan kesän säästä. Ne perustuvat ennustajan havaintoihin luonnon tapahtumista. Yli kaksikymmentä vuotta sitten kuuluisuutta saavutti henkilö, joka onnistui sammakkoja tarkkailemalla ennustamaan intiaanikesän jatkumisen pitkälle syksyyn.
Matkailuala vaati tuolloin koulujen työaikaan muutoksia. Heille olisi edullista, jos koulu loppuisi vasta juhannukselta ja alkaisi syyskuussa. Ehdotuksesta syntyi valtaisa yleisönosastokirjoittelu. Opetusministeriö halusi antaa kunnille päätösvallan koulun työpäivien sijoittelusta. Sinä vuonna koulut olivat alkaneet elokuun alkupuolella. Sateeton ja lämmin kausi jatkui vielä syyskuun puolessa välissä. Keskustelu loppui siihen, kun silloinen opetusministeri ehdotti, että opetusministeriö päättää kouluvuoden aloitusajasta kysyttyään ensin lausuntoa sammakkomieheltä.
Päivästä toiseen ennustetaan, että meillä menee huonosti ja huomenna on vielä huonommin. Nuorisosta osa jo tähän uskoo. Jos vanhemmat alkavat uskoa, että heidän lastensa elämä on kurjempaa kuin heidän itsensä, niin jotain tarttis kyllä tehdä tulevaisuuden uskon palauttamiseksi.
Ennustukset Suomen synkeästä tulevaisuudesta ovat vahvasti liioiteltuja. Suomi ei ole konkurssissa, vaan monessa asiassa ällistyttävän hyvin toimiva yhteiskunta. Olemme suureksi osaksi ahkeria, koulutettuja ja terveitä. Hyvinvointivaltio toimii, vaikka notkuu.
Joutilas